Suomen ensimmäiset tietokoneet

Maailman ensimmäisestä tietokoneesta on olemassa erilaisia tulkintoja, ja sama pätee myös näkemyksiin Suomen ensimmäisen tietokoneen suhteen. Tietokoneistaminen käynnistyi Suomessa 1960-luvulla, jolloin tietokoneita hankittiin yliopistoihin, teollisuuteen, suuryrityksiin ja valtionhallinnon käyttöön. Suomen ensimmäiset tietokoneet hankittiin kuitenkin jo 1950-luvun loppupuolella. Tämä tapahtui noin 10–15 myöhemmin esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Saksaan tai Isoon-Britanniaan nähden. Ruotsi hankki ensimmäiset tietokoneensa noin viisi vuotta Suomea aiemmin.

Suomen ensimmäinen toimiva tietokone oli lempinimen Ensi saanut IBM 650, joka hankittiin vuonna 1958 Postisäästöpankille. Teknillisessä korkeakoulussa oli tosin jo aloitettu tutkimusprojektina ensimmäisen suomalaisvalmisteisen tietokoneen rakentaminen vuonna 1954. Tietokoneelle annettiin nimeksi ESKO, ja se valmistui lopullisesti vuonna 1960. Osa tietokoneen osista ja piirustuksista oli kuitenkin kopioitu Saksasta, joten kyseessä ei ollut täysin suomalainen tietokone.

ESKO

Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan professorin Erkki Laurilan laboratoriossa tutkittiin ja rakennettiin 1950-luvun alussa analogisia laskulaitteita, joiden johdosta Valtion luonnontieteellinen toimikunta asetti Erkki Laurilan aloitteesta Matematiiikkakomitean selvittämään matematiikkakoneiden nimellä tuolloin tunnettujen tietokoneiden tarvetta ja esittämään mahdollisia ehdotuksia niiden hankkimiseksi.

Saksan Darmstadissa järjestetty silloisia tietokoneita koskeva alan konferenssi sai projektin käynnistymään, kun suomalaiset näkivät muissa maissa parhaillaan käynnissä olleita hankkeita. Laurilan johtaman projektin aloitti Tage Carlsson, ja rakentajina toimivat mukana avustamassa teknikko Veikko Jormo sekä diplomi-insinööri Hans Andersin. Komitean puheenjohtajaksi valittiin professori Rolf Nevanlinna, jonka lisäksi projektin vaikuttajana toimi Helsingin yliopiston kansleri P. J. Myrberg.

Ruotsissa tietokoneen rakentamisprojektille oli annettu nimi BESK ja Tanskassa vastaavasti DASK. Ruotsin tietokone valmistui vuonna 1955 ja tanskalainen versio hieman myöhemmin. Suomen tietokoneelle valittiin nimeksi ESKO, Elektroninen SarjaKOmpuuttori. Nimeäminen toteutettiin amerikkalaiseen tapaan valitsemalla ensin hauskalta kuulostava lyhenne ja keksimällä sille sen jälkeen merkitys. Nimiehdotuksena oli myös Sampo.

Koska projektiin ei ollut Suomessa käytettävissä kuin niukasti rahaa, ainoaksi mahdollisuudeksi jäi kopioita olemassa oleva kone. BESK oli ollut sekunnin aikana suoritetuilla 16 000 yhteenlaskutoimituksella eräässä vaiheessa jopa maailman nopein tietokone, mutta sen kopioiminen nähtiin turhan kalliiksi. Suomalaiset päätyivät kopioimaan saksalaisen G1a-tietokoneen, joka oli todellisuudessa niin keskeneräinen projekti, että suomalaiset joutuivat tekemään valtaosan kehitystyöstä itse ja korjaamaan saksalaisten tekemät virheet lähetetyissä piirustuksissa. Lopulta ongelmainen projekti saatiin valmiiksi, mutta lopputulos oli jo vanhaksi jäänyttä teknologiaa, joka tuli myös kalliimmaksi kuin BESK:n kopioiminen olisi tullut.

Ensi

Ensi oli Suomen ensimmäinen käyttöön otettu tietokone. Elektroniteknilliseksi tietojenkäsittelykoneeksi kutsuttu laite otettiin käyttöön Postisäästöpankissa lokakuussa 1958. Postisäästöpankin tietojenkäsittely oli hoidettu sähkömekaanisilla reikäkorttikoneilla, joiden laskentakapasiteetti alkoi kuitenkin jo käydä liian pieneksi, kun pankilla oli hallittavanaan 1,5 miljoonaa tiliä. Postisäästöpankin järjestämässä tarjouskilpailussa olivat mukana Ericsson, PCC ja IBM. Kilpailun voitti tuon ajan yleisin tietokone IBM 650, joka oli ensimmäinen massatuotettu tietokone.

IBM 650 oli tunnettu käyttövarmuudestaan ja luotettavuudestaan. Niitä oli käytössä yli 600 kappaletta ympäri maailmaa, ja suomalaiset kävivät tutustumassa tietokoneeseen ruotsalaisessa Folksam-vakuutusyhtiössä. Valmistajat eivät myyneet tietokoneita suoraan yrityksille, vaan suostuivat pelkästään vuokraamaan niitä. Ennen vuonna 1963 tapahtunutta rahauudistusta Ensin kuukausivuokraksi muodostui tuolloisessa rahassa vähän yli kolme miljoonaa markkaa.

Reikäkortteja käyttänyt Ensi ehti olla käytössä vain noin kaksi vuotta, jonka jälkeen se korvattiin IBM 1401:llä, joka edusti uudempaa transistorikoneiden mallia. Reikäkorttien tilalle tulivat samalla magneettinauhat. Ensiä ehdittiin käyttää aluksi säästötilien kirjaukseen, sekä myöhemmin myös esimerkiksi palkkojen laskemiseen ja maksamiseen tilille, työttömyyskorvausten ja lomarahojen maksamiseen ja muiden rekisteröiden ylläpitämiseen. Tietokoneen Postisäästöpankille antaman kilpailuedun vuoksi muutkin pankit joutuivat hankkimaan tietokoneita heti seuraavina vuosina.