Tulevaisuuden tietokoneet

Tulevaisuuden tietokoneet

Tietokoneet ovat olleet käytössämme jo vuosikymmenien ajan ja niiden käyttö on lisääntynyt nopeutuvassa tahdissa aina näihin päiviin saakka. Viimeisen vuosikymmenen aikana kotitalouksien tietoliikennekäyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Tietokoneet kuuluu niin kiinteänä osana arkeamme, että on jopa keskusteltu, että eriarvoistaako se eri kansoja. Osassa läntisiä yhteiskuntia ilman tietoliikennetaitoja voi olla haastava pärjätä ja uusia ohjelmistoja ja niiden käyttötarkoituksia keksitään koko ajan lisää modernia elämäämme helpottamaan. 

Koneiden historia aina tähän päivään

Tietokoneiden historia ulottuu aina 40-luvulle saakka. Ensimmäiset tietokoneet kehitettiin palvelemaan valtioiden sotilasväkeä. Ajan saatossa koneiden ulkoinen olemus, mutta myös käyttötarkoitus laajentui merkittävästi. Ensimmäiset mikrotietokoneet saivat alkunsa 1970-luvulla, mutta yleistyivät laajemmin seuraavan vuosikymmenen aikana. Etenkin työelämässä koneiden käyttö muutti tekemistä sen tapoja, esimerkiksi kirjoituskoneiden muuttaessa muotoaan sähköisiksi tietokoneiksi. Toisaalta tietokonetekniikkaa alettiin soveltaa vähitellen kotitalouksien muihin laitteisiin, kuten pesukoneisiin sekä puhelimiin ja myös autot saivat osansa tästä tekniikasta. Maailmanlaajuisesti puhelin on tänä päivänä eniten käytössä oleva tietokone.

Koneiden historia aina tähän päivään

Mihin olemme menossa?

Uudenlaisia kvanttitietokoneita on ollut suunnitteilla jo pitkään ja toisten asiantuntijoiden mukaan kehitys on jo niin pitkällä, että uuteen teknologiaan perustuvia laitteita voi olla saatavilla jo ihan lähitulevaisuudessa. Sinänsä kvanttiteknologia tai -fysiikkaa voi olla hieman monimutkainen tavallisen kukvanttitietokoneita. Lyhykäisyydessään tietokoneiden kvanttifysiikka perustuu kvanttibitteihin (kubitti) nykyisten bittien sijaan. Kuluttajille tärkein tieto lienee, että kvanttikoneiden teho ja nopeus on nykyiseen verraten ällistyttävä. Kvanttiteknologian kehitys on saanut tunnustusta ja huomiota enenevissä määrin ja teknologiaan erikoistuneita tahoja löytyy ympäri maailman, myös Suomessa. Maassamme on yliopistojen lisäksi lisääntyvä joukko yrityksiä, jotka aktiivisesti kehitelevät uutta tekniikkaa käyttäviä kvanttitietokoneita.

Kansainvälisissä tiedejulkiasuissa suomalainen tutkimustyö on nostettu esiin. Matti Möttösen johtama tutkijaryhmä Espoon Otaniemessä sai tunnustusta onnistuessaan kehittämään kvanttisolmuksi kutsutun rengasmuodostelman, joka saattaa olla käänteentekevä murros teknologian kehitykselle. Nähtäväksi jää kuinka näkyvästi Suomi nousee tulevaisuuden edelläkävijöiden kärkeen tietokoneteknologian kehitystyössä. Mutta on hyvä tiedostaa, että kuten kaikessa uudessa, myös kvanttiteknologiassa nähdään negatiivisiakin puolia. Eniten huolta on aiheuttanut se, että tulevaisuuden koneet saattavat olla merkittävä uhka erilaisille tieto- ja salausjärjestelmille. Tietoliikenteen kulku voi olla mahdoton pitää salattuna uusien, yli biljoona kertaa nopeampien koneiden astuessa markkinoille. Esimerkiksi Google on yrittänyt kehitellä omaa ohjelmaa tätä uhkaa vastaan. Google käyttämä suojausteknologia on nimeltään New Hope ja sen tarkoitus on pitää nykyisen kaltainen tietoliikenne salauksineen turvattuna. Toisaalta huojentava tieto on, että syrjäyttäessään nykyiset tietojärjestelmät lopulta kvanttiteknologia tulee olemaan monin kerroin turvallisempi salausten suhteen.

Toinen kvanttiteknologiaan liitetty uhkakuva on tekoäly ja kuinka se tulee muuttamaan työkenttää. Uhkakuvia robottien korvaamasta ihmistyövoimasta on maalailtu jo pitkään. Toki jo tälläkin hetkellä teknologialla on pystytty korvaamaan henkilöstöä monella sektorilla, mutta kvanttiteknologian mahdollisuudet toisivat joidenkin arvioiden mukaan aivan uudenlaista kilpailua työmaailmaan ja yhteiskuntien rakenteisiin. On jopa pelätty, että tekoäly voi pahimmillaan laajamittaista uhkaa koko ihmiskuntaa kohtaan, jos sitä käytetään väärin. Jo nyt on viitteitä siitä, että tulevaisuudessa esimerkiksi sodankäyntiä voitaisiin harjoittaa robottien avulla. Esimerkiksi Etelä-Korea on panostanut tekoälyn testaamiseen armeijakäytössä. Kvanttiteknologian käyttö on verrattain halpaa ja sen tuomat edut liittyvät autonomisiin aseisiin, joista asiantuntijatahot ovat erityisen huolissaan.

Tekoälyn asiantuntija Elon Musk on ilmaissut huolensa useampaan kertaan puhuessaan aiheesta alan julkaisuissa. Eettistä lähestymistapaa ja syvällistä pohdintaa on hänen mukaansa syytä käydä jo tässä vaiheessa, ennen kuin yhtään varsinaista kvanttikonetta on loppuun kehitetty. Musk on jopa vedonnut kansainvälisiin asiantuntijatahoihin  ja humanitäärisiin yhteisöihin asian puolesta. Tekoälyn käytön kieltäminen sodankäyntiin liittyvissä tarkoituksissa voi siis piankin tulla kirjatuksi kansainvälisiin sopimuksiin. Yleisen turvallisuuden nimissä tätä on syytä jokaisen ainakin toivoa.

Toisaalta voimme myös toivoa saavamme nopeammat, luotettavammat ja edullisemmat kvanttitietokoneet käyttöömme seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Se tietäisi etenkin talouden näkökulmasta positiivisia näkymiä; investointeja, yrityksiä ja työpaikkoja. Joten kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että tulevaisuuden mahdollisuudet ovat mittavat, jos osaamme olla vahingoittamatta niillä itseämme.